keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Amerikan roadtrip2 - Portlandista (Oregon) San Franciscoon (Kalifornia)

Vuokrasimme Portlandin Alamosta (autovuokraamo) tilavamman ja tehokkaamman nelivetoisen auton. Se on enemmän kuin suositeltavaa tuolla päin, koska maasto saattaa olla toisinaan korkeita nousuja ja jyrkkiä laskuja.


Nelivetoinen auto, jossa oli tarpeeksi vääntöä ja tilaa tälle matkalle

Matkalla Portlandista San Franciscoon ensimmäinen pysähdys oli prepaid-nettiliittymän hankkiminen AT&T-liikkeestä. Otimme rajattoman netin, joka on mielestämme aika ehdoton roadtripillä, näin pystyy etsimään lähettyvillä olevat yöpymispaikat sekä hoitaa varaukset paikkoihin kätevästi tienpäältä.


Matkalla San Franciscoon yövyimme pari yötä motellissa, jotka varasimme tienpäältä


Highway 101 oli todella upea reitti Oregonista aina Kaliforniaan asti, toisella puolella tietä oli jylhäät vuoristoiset metsämaisemat ja toisella puolella mantereen ja Tyynenvaltameren kohtaamispaikka, tämä oli henkeäsalpaava näky.


Upeaa rannikkomaisemaa


Redwoods State Park - välillä tuli ajettua myös metsien läpi


Tienpäältä kuvattu


Lisää rannikkoa


Majakka New Portissa


Kyseisen reitin varrella oli paljon State Parkeja, joissa pystyi pitämään vaikka kahvitauon upeissa maisemissa

Matkaa Portlandista San Franciscoon kertyi reilu 1200km.
San Franciscon kuuluisaa Golden Gate Bridgeä ajaessamme, olimme taas saavuttaneet jotain, mikä täytyy ominsilmin nähdä.


torstai 10. tammikuuta 2019

Amerikan roadtrip2 - Lapsen kanssa matkalla

Edellisellä Amerikan roadtripillä huomasimme kuinka paljon ihmiset käyttävät asuntoautoja tuossa maassa. Mietimme jo silloin, että olisi aika siistiä kierrellä Amerikkaa asuntoautolla. Emme uskoneet sen päivän koittavan ihan lähivuosina, mutta nyt 3 vuotta eteenpäin, olemme meidän unelmiemme matkalla ja tällä kertaa perheenä kokonaiset 5 viikkoa ja vähän päälle. 




Lentomatka lapsen kanssa
Matka Helsinki-Vantaan lentokentältä Portlandiin, Oregoniin, kesti vaihtojen kanssa noin 16 tuntia. Ensimmäinen vaihto oli Reykjavikissa. Lento sinne kesti n. 4 tuntia ja tämän ajan poikamme oli hereillä, hyppi sylissä ja riehui, kuten 1-vuotiaan kuuluu tehdä. Matka meni kuitenkin hyvin, lukuunottamatta kovia turbulensseja laskeutumisvaiheessa, jonka seurauksena lapselta lensi kaaressa oksennus. Näitähän sattuu, mutta matka jatkuu 👌🏻 




Meillä oli aika lyhyt vaihto Reykjavikissa, jonka vuoksi saimme juosta seuraavaan lentoon, mutta sitä ennen oli kuitenkin käytävä vaihtamassa vaippa, onhan se helpompaa maissa kuin pienen pienessä lentokoneen vessassa. 

Lento Reykjavikista Seattleen kesti noin 8 tuntia, meidän väsynyt matkalainen nukkui koko tuon ajan, jolloin saimme itsekin levätä. 



Kone saapui reilu puolituntia myöhässä Seattleen. Juoksimme (taas vaihteeksi
passintarkastukseen, jonka jälkeen meidät ohjattiin hakemaan matkalaukut hihnalta ja 
chekkaamaan ne uudelleen (vaikka reititys oli tehty Portlandiin asti), tässä vaiheessa tajusimme, että tulemme myöhästymään jatkolennolta. 

Ja niinhän siinä kävi, että Portlandin lento jäi tuolta illalta välistä. Meidät ohjattiin lentokenttähotelliin ja pääsimme taas aamulla jatkamaan matkaa. Tuo kävi oikeastaan aika hyvin meille, sillä olimmehan kaikki jo aika väsyneitä matkasta. Ainoastaan motelli, jonka olimme varanneet etukäteen jäi käyttämättä, ja auton nouto siirtyi seuraavalle päivälle. Mitä maksuja näistä tuleekaan, onneksi on hyvät matkavakuutukset tällaisia tilanteita varten. 


Matkavakuukset on hyvä olla!

Meidän lento Portlandiin piti alunperin lähteä vasta 8.50 aamulla, mutta kun poikamme kärsi hieman jet lagista ja hän päätti herätä yöunilta jo keskiyöllä (Suomen aikaan kello oli 10.00 aamulla), niin päätimme lähteä lentokentälle jo vähän neljän jälkeen aamuyöstä. 
Meidän onneksemme mahduimme aikaisempaan koneeseen ja pääsimme määränpäähän jo muutamaa tuntia aikaisemmin!

Olemme huomanneet reissuillamme, että meidän lapsella kestää pari-kolme päivää, ennen kuin hän tottuu uuteen rytmiin. Tämän aikana ei auta kuin varautua ihan kaikkeen ja pitää mielen positiivisena! 😅

Ps. Lisää juttua meidän matkasta tulee myöhemmin, kun pääsemme paremmin koneelle, sillä puhelimella tai tabletilla on hankala kirjoittaa 😊 






maanantai 17. joulukuuta 2018

Amerikan roadtrip 2015 osa 7, Las Vegas - Los Angeles

Oli iltapäivä, kun saavuimme Las Vegasiin.
Las Vegas ei ollut kummoinen paikka meidän mielestä, mutta olihan tuo casino-kaupunki kerran elämässä nähtävä ja koettava (=eli hävitä rahaa Casinoihin)!

Yövyimme kaksi yötä Las Vegasissa. Siellä tuli otettua todella vähän kuvia, mutta ehkä se oli tarkoituskin, sillä mikä tapahtuu Vegasissa jää Vegasiin..😉


Yövyimme Stratosphere - kasinohotellissa, joka on myös Las Vegasin yksi tunnetuimmista maamerkeistä.

Roadtrippimme viimeinen määränpää, Los Angeles, lähestyi. 
Matka on ollut todella antoisa, on ollut todella paljon nähtävää ja koettavaa.


Ajoimme myös kuuluisalla Route 66:lla. Tie oli ajoittain hieman huonokuntoinen.

Päätimme, että motellielämä sai nyt riittää ja varasimme loppulomaksi Doubletree by Hiltonista huoneen. Viimeiset 6 päivää vietimme Californian auringon alla ottaen rennosti ja nauttien loppulomasta, sillä olihan ajettuja kilometrejä takana jo tuhansia...


Lämmin vastaanotto hotellilta. Uunituoreita suklaakeksejä, nam!

Los Angelesissa ollessa kävimme kiertelemässä ns. "pakolliset paikat", kuten Hollywood, Beverly Hills yms. sekä vietimme aikaa kuuluisilla Santa Monica -ja Venice Beachillä. 
Kävimme myös Universal Studiolla, siellä oli näytöksistä erilaisiin kuvauspaikkakierroksiin. Universal Studion sisältä löytyi myös iso ja hienosti tehty huvipuisto. Hintaa lipulle oli noin 100$/naama. Siellä sai helposti kulumaan kokonaisen päivän.


Hollywood Hills

Kuuluisa Hollywood-kyltti

Venice Beachillä sijaitseva Hinano Cafe oli mukavan tunnelmallinen baari, josta sai alueen parhaat Burgerit!


Ei sanottavaa..


Universal Studio

Tämän kyydissä kiersimme kuuluisia kuvauspaikkoja Universal Studiolla

Santa Monica Beach

Päätepysäkki


Los Angeles yllätti positiivisesti, rento meininki näkyi monessa paikassa, ihmiset olivat mukavia ja ystävällisiä, rannat olivat isoja ja hienoja. Auto on melkeinpä pakollinen tuollapäin, sillä välimatkat ovat pitkät paikasta toiseen ja julkista liikennettä ei oikein ole. Ruuhkat olivat todella suuret, tuntui että keskellä yötäkin oli ruuhkaa isoilla teillä.

Harmiksemme matka on tullut nyt päätökseen ja oli aika suunnata kohti lentäkenttää.

Istuimme lentokoneeseen ja katsoimme ulos ikkunasta viimeistä kertaa Californian aurinkoa (tällä matkalla 😉), pidimme tosiamme kädestä kiinni ja kiitimme vielä toisiamme matkasta.

Olemme kiitollisia, että meillä oli mahdollisuus toteuttaa tällainen matka. Tämä matka jää varmasti meidän mieliimme suurena seikkailuna, jota voimme vanhana kiikkustuolissa muistella, sillä muistojen kautta me elämme.




  Kilometrejä kertyi yhteensä huimat 9447km!

Amerikan roadtrip osa 6, Lake Powell - Grand Canyon

Coloradosta lähdettyämme ajoimme Utahin läpi Arizonaan kohti Grand Canyonia. Näimme Utahista vain murto-osan, mutta se riitti tekemään vaikutuksen meihin, sillä maisemat olivat huikeat! Sitä täytyy päästä vielä tutkimaan joskus paremmin. 


Preeriakoira Utahissa
Utahin maisemia matkalta
Edelliseltä bensa-asemalta tähän oli n. 130km matkaa. Ei kannata siis lähteä tankki tyhjänä aavikolle ajelemaan...
 Matkalla kohti Grand Canyonia löysimme upean näköisen paikan nimeltä Lake Powell, jota lähdimme tutkimaan tarkemmin. Paikka oli sanoinkuvaamattoman upea!


Upeita maisemia!
Lake Powell
Vuokrasimme kajakit ja lähdimme tutustumaan järveen

Lake Powelilla oli paljon upeita kalliomuodostelmia ja siellä pääsi myös soutelemaan kanjoneiden väleissä

Soutelua kanjoneiden välissä



Hellettä piisasi (46°C)

Saavuimme Grand Canyoneille hyvään aikaan, sillä auringonlasku oli vasta tuloillaan.



  
Auringonlasku

Auringon laskettua mietimme seuraavan yön yöpymispaikkaa, olihan kello jo paljon. Lähin vapaanaoleva majoitus sijaitsi noin 70km päässä, joten päätimme nukkua seuraavan yön autossa jossain lähistöllä, koska halusimme nähdä myös auringonnousun Grand Canyoneilla.
  Löysimme luonnonpuistosta parkkipaikan, johon uskalsimme jäädä yöksi.
Heräsimme yöllä valon kajasteeseen, nyt tähtitaivas oli tullut esiin oikein kunnolla ja pimeys oli hävinnyt. Taivas oli todella upean näköinen, taivaalta erottui selkeästä linnunrata, tuo värien loisto ja kirkkaat tähdet olivat kuin suoraan unesta. 

Aamulla kävimme katsomassa auringonnousua noin kello viiden aikaan, paikalla oli meidän lisäksi vain muutama ihminen. 
Aurinko nousi Canyoneiden takaa hitaasti valaisten sen pienimmätkin yksityiskohdat samalla tuoden tuon repeytyneen maan eri värit kauniisti esille. Näky oli unohtumaton. 

Auringonnousu
Päivän aikana kävimme muutamia patikointireittejä läpi Grand Canyonin luonnonpuistossa. Maisemat olivat todella upeat! 






Ooh Aah! :D

Silmänkantamattomiin repeytynyttä maata...
Nämä maisemat ovat sanoinkuvaamattoman upeita, eikä näitä voi kuvin kertoa, vaan nämä täytyy omin silmin nähdä.

Amerikan roadtrip 2015 seuraavaan osaan pääset tästä.